Kielikurssilla

Aloitin mandariinikiinakurssin. Poljen maantiekiitäjälläni kursille kahdesti viikossa. Aluksi opetellaan tervehtimiset, numerot, ravintolasanastoa ym tarpeellista...Huh mikä kieli! Ääntäminen tuottaa tuskaa ja vaikeuksia, sillä kiinalaiset käyttävät suhisevia ässiä ja zetoja sanoissaan, lisäksi kirjainten päällä olevat merkit "kertovat" miten sana äännetään. Merkkien kirjoittamisesta en edes haaveile. Kiinan kielessä sanat vain lausutaan peräkkäin ja verbit eivät taivu. Numerot menevät näin, esim. 56 = 5 + 10 + 6, jokainen numero lausutaan peräkkäin :
wŭ shí liù
 
 Opettajani Anna on ystävällinen, huumorintajuinen ja ennenkaikkea kärsivällinen.  

Opiskelun lomassa kyselen Shanghaista ja kiinalaisten tavoista ja opetan suomenkielen sanoja. Tässä tulee kaksi kärpästä yhdellä iskulla, sillä kurssi käydään tietenkin englanniksi ja opetellaan mandariinia. "Kateellisena" ja ihmeissäni kuuntelin, kun eräs länsimainen mies puhui sujuvasti kiinaa - ainakin minun mielestä. Ja tottamooses halusin tietää mitä Let's go! on kiinaksi. Wŏmen zŏu ba!
 

"Minkä kuulet, unohdat. Minkä näet, muistat. Minkä teet, opit."
-kiinalainen sananlasku-
 

 

 

Kurssin jälkeen oli lounasaika. Perjantai, aurinko paistoi ja palkitsin itseni herkullisella porkkanakeitolla ja lasillisella valkoviiniä. Gān bēi!