Me ja muut

Hyvää alkanutta vuotta! Täällä vietettiin eilen vapaapäivää. Uudenvuodenpäivä sijoittui sunnuntaille, joten maanantai oli vapaapäivä. Mukavaa! Eikö vaan? Suomessa, kun viedään viimeisetkin pyhävapaat. Oli pyhä tai ei, niin Shanghai ei nuku koskaan ja kaupat sekä muut huvitukset olivat auki ja julkinen liikenne kulki normaalisti. Sen sijaan postit, pankit ja virastot olivat suljettu. Eilen(kin) saastemäärä kipusi n. 200, mutta ei huvittanut istuskella sisätiloissa, joten lähdettiin iltapäivällä Nanjing Roadille ja Bundille kävelemään. Kyllä me tiedettiin, että siellä on liikenteessä miltei koko Kiina, mutta tähän ihmismäärään on vain totuttava!

Asuntoja keskellä vilkkainta ostoskatua, Nanjing Roadia.

Punaiset lyhdyt tuovat iloa harmauteen. Uuden vuoden koristelut ovat alkaneet!

No huh, että oli populaa! Aloitettiin kierros sivukaduilta ja päädyttiin Nanjing Roadille, joka on Shanghain pisin ja vilkkain ostoskatu. Ei edes lukematon määrä liikennepoliiseja saanut ihmisiä pysymään aisoissa ja autoilijat olivat aivan pulassa. Jalankulkijoille paloivat punaiset valot, liikennepoliisi vihelsi pilliin ja ihmismeri velloi kadun yli päin punaisia. Poliisi oli meille ulkkareille erittäin tiukkana ja suuren ihmismäärän vuoksi, ei päästänyt meitä kävelemään Peace -hotellin edestä, vaan meidän piti mennä toiselle puolelle katua. Tämä oli taas se hetki, kun ajattelin, että: "Ei ikinä enää tänne kiinalaisten juhlapyhinä!"

Bund tai Wai Tan, oli myös ääriään myöten täynnä. Bundissa vaan on sitä jotain! En varmaan kyllästy siihen koskaan! Eritoten illan tullen siellä on kiva ja väljempää (ehkä) kävellä ja katsella niitä kuuluisia Shanghain valoja. Erityisesti pidän kauniista ja vanhoista rakennuksista jotka reunustavat Bundia ja siitä kellotornin kuminasta joka lyö 15 minuutin välein. Eilen Bund oli tiukassa kurissa, sillä sielläkin valvoi suuri määrä poliiseja ja järjestysmiehiä. Huangpu -joen toisella puolella, Pudongin puolella, olivat pilvenpiirtäjät sankan saastesumun peitossa. Ilma oli harmaa kuin mummon villasukka!

Olipas harmaata!

Käveltiin tovi ja kuunneltiin sitä valtavaa älämölöä joka lähtee tästä ihmismäärästä. Meteliinkin on  täällä totuttava, vaikka välillä se venyttää pinnaa niin vietävästi. Nauratti, kun eräs n. kaksimetrinen länkkärimies, oli kiinattarien piirityksessä ja oiva kuvauskohde. Me jäimme vähemmälle huomiolle - onneksi:)  Juhlat on tältä erää juhlittu ja arki on alkanut. Tosin, ei tämä kauaa kestä, sillä apinan vuotta on jäljellä vajaat neljä viikkoa. Kukon vuosi alkaa 28. päivä tätä kuuta ja se näkyy jo katukuvassa. Ai että, tykkään kiinalaisen uuden vuoden juhlinnasta!

"Älä päivästä toiseen vain syö ja tuhlaa aikaasi."
-kiinalainen sananlasku-