Punainen väri tuo onnea ja harmaa harmia

Eilen oli taas saastepäivä ja mittari näytti lukemaa 187, unhealthy. Sää oli kylmä ja harmaa, kuten Shanghain talvisää toisinaan on. Lähdettiin aamulla ennen puolta päivää LuJiaBang Lun räätälimarkkinoille noutamaan silkkimekkoa, jonka silkkiLisan räätäli oli minulle ommellut. Turkoosi mekko olikin oikein kaunis ja sopiva kesäisiin säihin - sitten myöhemmin. Räätälimarkkinoilla emme viitsineet kauaa kierrellä, sillä siellä on suuri "vaara" sortua vaatteeseen, jota et todellakaan tarvitse ja joka jää vaatekaapin perukoille ja sieltä matka jatkuu kierrätykseen. Matka jatkui eteenpäin ja alla runsas kuvakokoelma eilisestä päivästä. Kaikki tämä elämä täällä on niin mielenkiintoista kuvattavaa! Säästä huolimatta.

Jonkun asunnon sisäänkäynti.

Melkoisen autenttinen  ravintola.

Bai jiua myytävänä. Sitä vahvaa viinaa.

Lähdimme kävelemään pitkin vanhan Shanghain rähjäisiä kujia ja päämääränä oli YuYuanin turistirysä. Käymme YuYuanissa aina ennen kiinalaista uutta vuotta katselemassa ja kauhistelemassa uudenvuodenkoristeiden tarjontaa. Eilen vanhan Shanghain kujilla elettiin sitä aitoa kiinalaista arkea, vaikka sunnuntai olikin. Kujilla höyrysivät wokit, viluisimmat kulkivat paksut talvipyjamat päällä, kattojen yllä ja talojen edustoilla kuivuvat kalat ja ankanlihat sekä ränsistyneiden rakennusten edustoilla harmauteen toivat väriä punaiset kiinalaislyhdyt.

Shanghain ankkaa.

Fisut kuivumassa.

Isännän kanssa pyöräilemässä.

Vanha vastaan uusi.

Olisin taas halunnut nuuskia joka talon ja kujan, mutta en kehdannut ja valokuvasin vaivihkaa, etten saa perääni kiukkuisia katseita ja agressiivisia perään huutoja. Näissä vanhoissa ja elämää nähneissä kujissa on vaan "sitä jotakin" ja on sääli miten ne tuhotaan vähitellen uuden tieltä. Kujilla oli paljon remontteja ja purkutöitäkin, sillä osa asunnoista näytti olevan surkeassa kunnossa. Olen sitä mieltä, että niin kauan kuin tätä vanhaa Shanghaita on jäljellä, se pitää ikuistaa.

YuYuanin koristukset.

YuYuanin turistirysässäkin oli julkisivuremontti meneillään. Sen katujen varsilla oli röykkiöittäin mustia jätesäkkejä joiden rikkinäisistä saumoista pilkotti värikkäitä lyhtyjä. Kiinalaisen uuden vuoden jälkeen YuYuanissa järjestetään lyhtyfestivaalit ja luulen, että lyhdyt odottivat pääsyä festivaalien koristeiksi. Lyhtyjuhla vasta onkin näkemisen ja kokemisen arvoinen tapahtuma! Mutta nyt, YuYuanin päärakennukset olivat koristeltu kauniisti erilaisin ihmis- ja eläinhahmoin ja niitä kuvattiin kuin viimeistä päivää.

Punaista, punaista. Punainen väri tuo onnea.

Kuka ei kuulu joukkoon?

Lisää myytävää.

Matka jatkui kujille joissa koristekauppa kävi kuumana, vaikka eilen oli liikkeellä harvinaisen vähän shoppailijoita. Johtui varmaan säästä? Katujen varsien kaupat loistivat onnen väristä punaisena. Tulevan vuoden eläinmerkkiä, kukkoa, oli kaikenlaisina versioina. Kiinassa koristellaan runsaasti kiinalaisen uuden vuoden aikaan, kuten me suomalaiset jouluna. Kun me suomalaiset säilytämme kaikki joulukoristeet vuodesta toiseen ja haemme ennen joulua joulukoristelaatikon varaston kätköistä, niin kiinalaiset heittävät kaikki koristeet roskiin juhlan jälkeen. Joka vuosi tuetaan taloutta ja ostetaan uudet koristeet. Hirveää tuhlausta ja luonnon saastuttamista! Ei ihme, että saastepilvet valtaavat taivaan, kun tehtaat käyvät yötä päivää.

Saastesumun peitossa.

Hitsaaja Bundin rakennustyömaalla.

Koirakin oli päässyt mopoilemaan.

Matka jatkui jälleen jalkapatikassa harmaalle ja hiljaiselle Bundille. Harmaa saastepilvi oli peitonnut pilvenpiirtäjien huiput ja maisema oli pelkkää tynkää rakennusta. Vaihdoimme kiinalaisesta elämästä espanjalaiseen tunnelmaan ja lounastimme pitkään el Willy -ravintolassa kuuman paellapadan äärellä, kuunnellen kiinalaismiehen esittämää espanjalaista laulua ja kitaransoittoa. Hymyilytti katsoa, kun kiinalaiset nauttivat tapaksia puikoilla. Herkullisen lounaan jälkeen käveltiin Shanghai Ferrylle ja mentiin lautalla nopeasti yli Pudongin puolelle.

Nuori mies lenkillä koiransa kanssa.

Karun kaunis aita.

Ensin pilkotaan ja sitten wokataan.

Raskas työpäivä on päättynyt.

Pudongin rantabulevardi näytti aavemaiselta. Ympärillä oli vain hiljainen harmaus ja korkeiden talojen ääriviivoja oli vaikea hahmottaa sekä joella lipuvat laivat ilmestyivät esille kuin tyhjästä. Vastaan tuli muutama muukin säänuhmaaja, joillakin maskit kasvojen edessä. Vastaan tuli myös Modern Art Museum Shanghai ja kävelimme ex tempore sisälle rakennukseen ja kävimme tutustumassa Michelangelon näyttelyyn, josta juttua myöhemmin. Ilta alkoi hämärtyä ja matkalla kotiin tuli vastaan väsyneen näköisiä työmiehiä joiden raskas työpäivä massiivisella rakennustyömaalla oli päättynyt. Me saavuimme kotiin pimeän jo laskettua. Kello näytti iltaseitsemää ja kilometrejä oli takana melkoisesti. En ollut edes väsynyt, vaan innoissani kaikesta näkemästäni.

"Menneiden sukupolvien nostattama tomu sokaisee jälkeen tulevien silmät."
-kiinalainen sananlasku-