sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Eat, drink and relax @ Hoi An

 Pakko tunnustaa, että vietnamilainen ruoka vei kielen mennessään ja meni suoraan; vatsan kautta; sydämeen. Joululomalla Hoi Anissa ei kinkkuja, laatikoita, torttuja sekä niistä aiheutuvaa ähkyä kaivattu. Kystä kyllä löytyi jokaisesta kadun kulmasta ja ei muuta kuin ennakkoluulottomasti maistelemaan!
 
 
Matkoilla on kiva käydä paikallisilla ruokatoreilla ihastelemassa tuoreita kasviksia ja hedelmiä, värejä, mereneläviä ja tuoksuja. Ihmetellä kaikkea erikoista ja erilaista, sellaista mitä ei Suomen kamaralla ole ikinä nähty, sekä kauhistella (mukamas) hygieniaa, kun possunpalat ovat kadulla ilman suojamuovia. Torilla kauppa käy ja paikalliset ihmiset lastaavat täydet ostoskassinsa pyörän sarvelle tai koriin ja lähtevät tyytyväisenä polkemaan kohti kotikeittiötä.
 
 
 
Taatusti luomua. Naiset kantoivat hedelmäkoreja olallaan ja olivat keksineet oivan myyntitaktiikan. He huutelivat: "Photo, photo! No money!" Jos innostuit ottamaan valokuvan heistä, niin hedelmien pakkomyynti alkoi. Hedelmiä oli tarjolla koko kirjo. Laskin, että "mökin" aamiaispöydässä oli 8 - 10 eri hedelmää mm. mangoa, passion hedelmää, rambutania, hunajamelonia...
 
 
Kaikenlainen kioskin pitäminen  on sallittua. Mamma myi tupakkaa ja kylmiä juomia kadunkulmassa. Tuskinpa kysyy alaikäisiltä henkkareita? Vietnamilaisia oluita ovat mm. Larue, Saigon, Huda...Viinejäkin valmistetaan, mutta jätin maistelematta, nuuhkimatta ja lasissa pyöräyttelemättä.
 
 
Siirtomaa-ajan ranskalainen vaikute. Valkoista leipää ja pizzan näköistä suolaista purtavaa, jonka päällä oli juustoa ja mereneläviä. Joissakin ravintoloissa tarjoiltiin ruoan lisukkeena pieni patonki.
 
 
 
Popup -ravintola on suljettu ja on tiskien aika. Kamat kasaan; luontoa säästäen; joko vedettävään kärryyn tai fillarin tarakalle. Hygieniapasseja ei täällä tarvita.
 
 
 
Illan tullen katukeittiöt virittelivät grillejään ja herkullinen tuoksu täytti ilman. Tuli suorastaan valinnan vaikeus, että missä ravintolassa tänään nautitaan vietnamilaisista herkuista. Jätimme pois kaikki hienot ns. valkoliinaiset ravintolat ja söimme katukeittiöissä ja pienissä rennoissa ravintoloissa. Joskus tehtiin niin, että syötiin alkupalat ensin joenvarren ravintolassa ja muutaman tunnin päästä pääruoka jossain pienin jakkaroin sisustetussa katukuppilassa.
 
 
  
 
 
Tuoreet raaka-aineet, edullista, värikästä, herkullista, terveellistä, sopivan mausteista ja kaiken kruunasi kaunis esillepano. Ruoka kahdelta juomineen maksoin n. 7 euroa. Tarjoilu oli ystävällistä hymyn kera.
 
 
Mies söi possuvartaita jotka käärittiin riisistä valmistettuun lättyyn ja salaattiin, sekä sekaan laitettiin mausteisia kastikkeita. Minulla oli ruokana Hoi Anin erikoisuus; cao lao. Kulhossa on nuudeleita, ituja, tuoreita yrttejä, salaattia ja mureaksi grillattua possua. Nam! Vapiskaa Sukula, Ramsey ja Björk!
 
 
 
Tämä oli suosikkini; passionhedelmää, tofua, inkivääriä ja lisukkeena riisiä. Kun söin tätä ravintolassa, niin huomasin sivusilmällä miten eräs länkkärinainen tuijotti uteliaana annostani. Hän tuli kysymään, että mitä syön ja tilasi itse samanlaisen. Ruoka oli todella herkullista ja päätin, että yritän kokata sitä kotikeittiössäni.
 
 
Vihreitä kuulia ja konvehteja ei kaivattu, vaan jälkiruoaksi oli tarjolla tuoretta mangoa tai mangokakkua. Ostimme toisinaan katukaupustelijoilta suolapähkinöitä tai kuivatettuja kookoslastuja ja popsimme ne "mökillä".  Hoi Anissa oli mahdollisuus osallistua kokkauskurssille, mutta aika ei riittänyt kuin ruoasta nauttimiseen.
 
 
Illan päätti lasillinen jossain hauskasti sisustetussa baarissa tai viinibaarissa. Yritimme aina saada pöydän ulkoterassilta, koska siitä oli kiva katsella kaupungin menoa ja niitä kymmeniä lyhtyjä jotka loistivat pimeässä Vietnamin illassa. Tämän hauskasti sisustetun baarin "Now and Then" löysimme viimeisinä iltoina. Baarin sisustukseen kuuluivat; lyhtyjen lisäksi; erikoiset taulut.
 
 
 
Siinä menee luomupossut viimeisellä matkalla kohti pataa. Luulen, että ovat saaneet röhkiä onnellisena paikallisen farmarin pihamaalla. Sorry ja RIP.
 
 
"Kun syöt lampaan aivoja, älä ajattele lampaan elämää."
-kiinalainen sananlasku-


14 kommenttia:

  1. Näyttää erittäin herkulliselta, paitsi tietenkin noi possuraukat. Mä en ole vielä koskaan käynyt Vietnamissa, mutta tavoitteena on mahdollisimman pian :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Possuraukat, mutta varmaan jostain vapaalta tilalta jossa ovat saaneet temmeltää. Käy ihmeessä. On kokemisen arvoinen paikka.

      Poista
  2. Ihania katukeittiöitä! Onko siellä possu yleisesti käytetty liha?

    VastaaPoista
  3. Oih ihana Hoi An, yksi mun suosikkipaikoistani joissa olen kaynyt Aasiassa. Vietnamissa on todellakin ihan parhaat ruuat, kyllapa tuli ikava sinne. Hoi An niin kaunis, siella oli ainakin ennen loistavia raataleita ja kengan tekijöita, mulla on edelleen kaytössa vaatteita, joita on siella teetetty.

    VastaaPoista
  4. Hoi An on upea! Siellä oli todellakin hyviä pajoja ja hienoja tuotteita.RUoka oli aivan huippuhyvää!

    VastaaPoista
  5. Luin samalla kertaa molemmat Vietnam-kirjoituksesi. Oi, hyvä ruoka on aina se, joka houkuttelee minua eniten... Sait vakuuttuneeksi, että Hoi An on visiitin arvoinen paikka! Meillä on suunnitelmissa jossain vaiheessa vierailla Vietnamissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen. Da Nang siinä vieressä on kiva, mutta suuri kaupunki. Hoi An ja ne upeat rakennukset...teki suuren vaikutuksen.Menkää ihmeessä.

      Poista
  6. Voih, ei olisi pitänyt lukea tätä näin ilta-aikaan. Täytynee käydä vielä jääkaapilla :) Kävin kerran vietnamilaisen ruuan kokkikurssilla. Vietnam vielä kokematta. Ruoka kyllä maistui.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen! Jos Suomesta tulet niin lento Hong Kong, jossa pari pvää ja siitä lento Da Nang, joka kestää vain 1,5 tuntia. Tässä lähellä on vietnamilainen ravintola ja kävin eilen katsomassa listaa....:)

      Poista
  7. Huh, näistä kuvista tuli kuvaähky! ;) Niin paljon kaunista, herkullista, eksoottista...
    -Misu-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Vietnamilainen ruoka oli jotenkin jäänyt kokematta; kunnolla siis; vaikka siellä olen kolmasti jo käynyt.

      Poista
  8. Ihania kuvia taas jälleen kerran Sari! Kovin pienen ja matalan pöydän ääressä ruokailitte Paten kanssa.....näyttää herkulliselta ja varmasti oli!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjo. Se on aasialainen tapa ja noi vie vähän tilaakin. Herkullista oli!

      Poista

Kiitos kommenteistasi! Xiè xie!