Kolme vuotta blogin kirjoittamista

Joulukuussa on monta juhlan aihetta. Yksi niistä on blogini 3-vuotis syntymäpäivä. Aloitin blogini kirjoittamisen joulukuussa 2011. Olimme muuttamassa Malesiaan ja kollegani Carita innoitti minut kirjoittamaan blogia. Alku oli tietenkin hankalaa ja ehdin jo unohtaakin koko blogin, mutta Suomesta käsin Carita muistutti muutaman kerran, että koska tulee lisää tarinoita, marinoita ja valokuvia.
Siitä se sitten lähti!

 

 

Ihan hävettää katsoa ja lukea alkuajan kuvia ja kirjoituksia. Pikkuhiljaa aloin muuttelemaan kuvien kokoa, blogin nimeä ja ulkonäköä. Aluksi blogi kulki nimellä "Kohteessa ollaan!". Tämä otsikko ja blogin kirjoittajan nimi syntyi siitä, että olin vallan ihastunut Putous -ohjelman Mr Mallorca hahmoon, joka hoki: Kohteessa ollaan tai let's go meininki. Sitten blogin nimi vaihtui "Malesissa ollaan" ja seuraava nimenmuutos oli "Kurikasta Kuala Lumpuriin", koska halusin tuoda esille, että mistä ollahan kotoosiin. Kiinaan muuton yhteydessä blogin nimi vaihtui "Kuala Lumpurista Shanghaihin", kun en keksinyt vauhdikkaampaa nimeä.

Mies välillä muistuttaa, että katso mitä blogiisi kirjoitat, sillä Kiinassa valvotaan kaikkea? Olen ottanut sen kannan, etten arvostele maan uskontoa ja politiikkaa, vaikka nykykiinassa sana on vapaa. Olen iloinen, että tästä on ollut myös hyötyä lukijoille, sillä täältä ovat saaneet lukijat hotelli- ja matkailuvinkkejä, sekä Malesiaan muuttanut suomalaisperhe vinkkejä paikallisesta elosta.

 

Blogin kirjoittaminen on kuin päiväkirja tai muisto tältä ajalta, kun asumme maailmalla. Lisäksi se on ovi muihin maailmoihin ja kulttuureihin. On mielenkiintoista lukea kirjoituksia Suomesta, Turkista, Koreasta, Amerikasta, Saksasta, Afrikasta, Puolasta, Kiinasta, Balilta... Olen lukenut herkullisia ja vähemmän herkullisia kuvauksia ravintoloista ja eri maiden ruokakulttuureista, Petran reseptejä, korealaisista joululahjavinkeistä, Susannan kissoista, remonteista, Houstonin hetkistä,  paluumuutosta Suomeen, Päivin kauniista käsitöistä, Marjon matkoista, miten vaihdetaan vapaalle ja kuinka eletään kaukana Espoosta...

Tuttavani 13-vuotias tyttö kysyi minulta, että: "Kirjoitatko blogia?" ja siihen yllättyneenä vastasin, että: "Kyllä. Mistä sen tiedät?". Vastaus oli: "Pidät aina kameraa mukana." Näinhän se on, että kamera kulkee matkassa mukana ja kun näen jotain mielenkiintoista tai olen jossain tapahtumassa, niin valokuvaan ja kirjoitan tekstin. Huonona sananikkarina ja kertojana, kerron asioista mieluimmin kuvin kuin sanoin.

And the winner is....Pidän kuin Oscar voittaja kiitospuheen.

Kiitos Caritalle blogin luomisesta, kannustamisesta ja raikkaasta limekellon tekemisestä ja kiitos kaikille lukijoille Suomessa ja maailmalla. Jutut jatkuvat ja kamera kuvaa - Let's go!

"Naista on kuunneltava, mutta ei uskottava"
-kiinalainen sananlasku-