Maan Coffee - kahvittelua satojen lamppujen loisteessa

Ystäväni kertoi minulle tästä kahvilasta ja lähdimme nauttimaan sinne myöhäiset iltapäiväsumpit ja juttelemaan syntyjä syviä. Sivuhuomautuksena mainitsen; että takana on paskin päivä evö tässä maailmankolkassa ja olen niin onnellinen niistä muutamasta hyvästä Ystävästä täällä. Maan Coffee sijaitsee täällä Pudongin puolella, ruman Himalaya -kompleksin sisällä. Kahvilaa ei todellakaan löydä, kuin sattumalta tai jonkun suosituksesta. Astuimme sisään melko hämärään kahvilaan ja heti ensimetreillä hengähdin: "Wau mikä kahvila!" Menimme tilaamaan tiskiltä kahvit ja matkalla sinne silmäilin kahvilaa ja hoin kokoajan; "Wau mikä kahvila!" Unohdin hetkeksi kaiken muun, sillä olin aivan "äimänkäkenä" kaikesta näkemästäni.

Kahvila on erikoistunut vohveleihin ja toasteihin. Tarjolla oli myös mehuja ja smootheja, erikoiskahvien ja teen lisäksi. Kun olit maksanut tilauksesi, niin sinulle ojennettiin tiskin päältä värikäs nalle. Ei omaksi halinalleksi, vaan merkiksi pöydän päälle, että odotat tilaustasi. Mikäli oikein ymmärsin, niin kahvin merkkinä toimii tuollainen oranssinvärinen nalle. Sujautin nallen kainaloon ja lähdimme etsimään sopivaa pöytää. Oli mistä valita!

Kahvila on suuri ja tehdasmainen tila. Erään sohva- ja tuoliryhmän pöytinä toimivat matkalaukut.

Kauniit ajanpatinoimat puuportaat veivät ylös, jossa oli lisää pöytäryhmiä ja lamppuja, sekä pieni lounge.

Porrastasannetta valaisi iso kattokruunu ja seinälle oli nikkaroitu kirjahylly, joka oli lattiasta kattoon täynnä feikkikirjoja erilaisissa asetelmissa.

Näkymä ylhäältä alas. Pöytiä oli kaiken kokoisille seurueille. Kasvit portailta joutaisivat muualle.

Taas jälleen kerran suunnittelussa on ollut luovuus huipussaan. Erilaisia ja erikokoisia lamppuja ja kattokruunuja oli satoja. Suurin osa kalusteita on tehty vanhasta kierrätyspuusta ja osa lattioista on kierrätyspuuta. Betoni- ja tiiliseinillä ei ollut yhtään taulua. Pehmeyttä tilaan toivat tyynyt, retrot nahkatuolit ja pehmoiset ns. "rokokootuolit".

Yläkerran valoisampi ja avara tila. Pöytien välissä tönötti kuivia puita, joista roikkui lamppuja ja kattokruunuja. Taustalla soi Jessie J:n tyylikäs musa. Plussa siitä! Ensi-ihastuksen jälkeen fiilis laimeni. Mielestäni kahvila oli liian iso ja lamppuja oli aivan liikaa. Kuin olisin ollut lamppukaupassa. Less is more.

Pienen loungen tehdasmaisen harmaat seinät,  matkalaukut pöytinä ja valoa tuovat itämaiset värikkäät lamput.

 

Nalleni; hetken aikaa; kunnes tarjoilija vei sen pois. Siinä odotellaan kahvia pöytään.