Taiteiden yössä

Kauan kaivattu kesä jatkuu ja jatkuu. Loppukesästä Helsinki on tapahtumia pullollaan ja ystävä houkutteli minut mukaansa Taiteiden Yöhön. En ole ollut näissä kinkereissä vuosiin ja en viitsinyt edes selvittää, että minkälaista ohjelmaa siellä on tarjolla. Ajattelin että, antaa tulla täytenä yllätyksenä. Kameraakaan en viitsinyt ottaa mukaani ja alla olevat kuvat ovat tuhruisia Iphoneräpsyjä. Muistoja nekin.

 

 

Kampin Narinkkatorilla oli Helsingin yliopiston Konfutse-instituutti esittely. Tarjolla oli mustemaalausta ja oman nimenkin sait kirjoittaa kiinaksi. Yllätin taas kiinalaiset, kun takeltelin muutaman sanan mandariinikiinaksi. Siesie!

 

 

 

 

Espalla meno jatkui. Oli soittajia, laulajia, samban jytkettä, gospelmusaa..Ihan kaikkea. Tämän rouvan saippuakuplaesitys oli upea ilta-auringon valossa. Me teimme omaa selfietaidetta ja naurettiin sille, että olemme keksineet selfien jo vuosia, vuosia sitten. Hyvä me!

 

 

 

 

 

Senaatintorilla oli suurin kansainvaellus, sillä jättikokoiset nuket Toivo ja Kaipuu kohtasivat siellä. Love is in the air!? Esitys oli vaikuttava ja musiikki sai ihon suorastaan kananlihalle tai kanikselle. Tämä upea spektaakkeli oli vapaaehtoisvoimin suunniteltu ja rakennettu.

 

 

Kampin torilta matkaani lähti pöllö, jonka on tehnyt Möffeli käsityöpaja. Kerään pöllöjä (vink vink)  ja niitä onkin kertynyt kirjava kokoelma eri maista mm. Kiinasta, Kroatiasta, Thaimaasta, Myanmarista, Virosta, Balilta... ja vihdoinkin pöllöparveen lensi Suomipöllö. Möffelipajan loistava mainoslause on: "Ei se oo niin vakavaa". 

 

 

 Käytiin me katuterassillakin. Siemailemassa kylmää chardonnayta. Taas on nähty ja koettu kaikkea kaunista ja hyvää ja mieli on hyvä - kaikesta tästä.