maanantai 22. elokuuta 2016

Sininen ovi

Pidän ovista. Kuvaan aina matkoillani ovia. Tallinnan hansakaupungissa, Shanghain vanhoilla kujilla ja buddhalaisissa temppeleissä, Porvoon vanhassa kaupungissa, Pohojanmaan lakeuksilla...Ovi toivottaa tervetulleeksi taloon. Kiinassa ovi on talon suu ja sen pitää sijaita keskellä taloa, jotta fengshui on kohdillaan.

Viime viikkoisella Kroatian matkalla kuvasin jälleen talojen ovia. Kaupunkilaiset katselivat huvittuneena kuvaamistani. "Mitähän toi turisti näkee noissa" -tyyliin. Voi, kun tietäisivät minne kuvat päätyivät! Eräänä iltana huomasin, miten sininen ovi oli jätetty kadulle roskalaatikoiden viereen. Sellainen ajanpatinoima, välimerensininen puuovi. Näin sieluni silmillä miten sinisestä ovesta tulisi kaunis pöytä puutarhaan, omenapuiden alle. Mies huuteli kauempaa, että: "Anna sen jo olla!" Jätin sinisen oven ja haaveet puutarhapöydästä. Aamun sarastaessa sininen ovi oli hävinnyt. Joku onnekas sai sen!











"Harvoin nähtyä pidetään kummallisena."
-kiinalainen sananlasku-


8 kommenttia:

  1. Jokainen ovi on ainutlaatuinen! Ihanaa, kun olet niitä ikuistanut. Se sininen pöytä olisi varmasti ollut upea omenapuittenne alla ;)
    -misu-

    VastaaPoista
  2. Ovet ovat mielenkiintoisia - ja ikkunat. t. K.

    VastaaPoista
  3. Minäkin tykkään ovista. Ihania ovia oletkin kuvannut aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sanna! Mukavia hellepäiviä sinne Shanghaihin!

      Poista
  4. Ihania ovia. Ajanpatinoimat ovat kauniita. Mitä kaikkea ne ovatkaan nähneet ja kokeneet. Nykyään länsimaissa ei juuri enää näe tällaisia, pitää uusia, jotta vakuutukset kattaa ja ympäristö sietää. Melkein jo muuten sieluni silmin näin, että ukko-kulta raahaa sinistä ovea lähtöselvitykseen...

    Huamu Lun nuapur täällä taas pohtii

    VastaaPoista

Kiitos kommenteistasi! Xiè xie!