Marimekossa

Takana on kiva viikonloppu. Perjantai meni isommalla kirkolla (Hesassa) asioita hoidellessa ja loppupäivän hikoilin puutarhatöissä sekä metsurina. Varjossa oli lämmintä huimat +30!

Eilen oli ilmassa suuren juhlan tuntua - koulujen päättäjäiset! Käväisin aamupäivällä lähiostarilla ja oli ihana katsoa koululaisia, koulunsa päättäneitä ja ammatteihin valmistuneita näteissä mekoissa, tummissa puvuissa, ruusut kädessä, edessä ansaittu kesäloma ja elämä.
 

Aleksandra ja Onanda - mekot siis.

 Eilen juhlittiin ystävien pojan valkoista lakkia. Meillä on talon emännän ja hyvän ystävän kanssa hyvin samanlainen maku. Olimme sattumalta valinneet juhlamekoiksi mustavalkoiset Marimekon mekot (made in Lithuania). Muutama viikko sitten sorruin tähän pellavaiseen ja löysään (!!) Aleksandra -mekkoon. Kesän aikana on tulossa muitakin juhlia, joten sille on käyttöä sekä herkuista turvonnut pakki piiloutuu löysän mekon sisälle. En ole ollut lainkaan Marimekkofani, mutta vuodet maailmalla ovat tehneet tehtävänsä - tässäkin asiassa. Suomesta on lähtenyt syksyisin matkalaukussa Malesian ja Kiinan koteihin Marimekon keittiöpyyhkeitä ja serviettejä, sekä tuliaisiksi paikallisille ystäville unikkokuosisia pussukoita. Olisi kiva tietää, että pakkaako muut ulkosuomalaiset Marimekkoa matkalaukkuihinsa? Shortsi- ja mekkokelit ovat tältä erää ohi ja huomenna alkaa arki sekä kesätyöt. Pakissa on perhosia!