Viikonloppu Hong Kongissa

Viikonlopun miniloma Hong Kongissa on takanapäin. Päätimme keskiviikkoiltana, että lähdemme Hong Kongin tuulia tuoksuttelemaan. Minulla ei ole montaa viikonloppua täällä jäljellä, ennen kuin lennän kesäksi Suomeen. Ennen sitä on tulossa vielä vieraita kahteen otteeseen; Suomesta ja Malesiasta. Matkaan lähdettiin perjantai-iltapäivällä ja uskokaa tai älkää, niin matka kotiovelta hotellin aulaan kesti ruhtinaalliset yhdeksän tuntia! Lento Hong Kongiin on vaivaiset pari tuntia, mutta kun siihen tulee myöhästymiset, lentokentillä notkumiset, taksijonot, passijonot, matkalaukkujonot...Lentomatkustamisen nurjat puolet; plus lisänä se; etten pidä lentämisestä.

Perille päästiin myöhään perjantai-iltana, joten se ilta meni siinä! Lauantaina lähdettiin jalkapatikassa kiertelemään Tsim Tsa Shuin-kaupunginosan katuja, jotka olivat ääriään myöten täynnä elämää. Hong Kong ei todellakaan ole kävelijöiden kaupunki, sillä kadut ovat ahtaita ja porukkaa on niin helvetisti. Katua ylittäessä piti muistaa, että täällähän on vasemmanpuoleinen ja hektinen liikennekulttuuri. Muutamaan otteeseen meni hermot väentungoksessa ja alkoi ketuttaa mannerkiinalaiset, jotka suurien matkalaukkujensa kanssa tukkivat kävelykadut.

Hong Kong on idän ja lännen kohtaamispaikka. Pilvenpiirtäjien, luxusliikkeiden ja kalliiden urheiluautojen seassa on paikallista ja mielenkiintoista elämää. Katuravintoloita, joista voit napata mukaan syötävää, kiinalaisia omituisia rohdoskauppoja, lehtikioskeja, paikallisia putiikkeja... Kaduilla huristavat kaksikerroksiset bussit, jotka ovat muisto ajalta jolloin Hong Kong oli brittiläisen lipun alla. Oi niitä aikoja! Kaupunkilaiset ovat ystävällisiä ja englanninkielentaitoisia. Mandariinikiinaksi oli turha haastella, sillä hongkongilaiset puhuvat kantoninkiinaa, joka on ihan jotain muuta.

 

 

Meidän piti mennä Victoria Peakille katselemaan Hong Kongin maisemia, mutta molempina päivinä tuoksuva satama oli sumuinen satama. Sumupilvet roikkuivat kaupungin yllä ja näkyvyys oli mitätön. Sää oli lämmin kuin Suomen kesä ja muutaman minuutin kävelyn jälkeen laukkuun joutivat takki ja sukat. Kaiken sen liikenteen metelin ja valtavan ihmismassan keskeltä poikkesimme pieniin puistoihin tai terasseille huuhtomaan kaupungin pölyt kurkusta alas kylmällä tiikerillä, sekä nauttimaan Hong Kongin keittiön herkullisista antimista. Kaikkialla hymyiltiin ja palvelu oli ystävällistä.

 

 

 

Pisti silmään, että Hong Kong on täynnä kieltoja. Puistoissa ja aukioilla oli tupakointikieltoja (en pane pahakseni). Koiria ei saanut ulkoiluttaa rauhallisella merenrantareitillä, kalastaminen oli kielletty, älä huuda, älä sylje, älä skeittaa....Kysyin, että saako täällä piereskellä, kiroilla tai aivastaa?

 

 

 

Tänään maanantaina Kiinassa vietetään Chingming -festivaalia, hautojen lakaisu -pyhää. Maanantai on vapaapäivä ja kiinalaiset ovat matkustaneet sukuloimaan tai lomailemaan pitkäksi viikonlopuksi. Mannerkiinalaiset matkustavat Hong Kongilaisten "iloksi" kaupunkiin lomailemaan ja shoppailemaan. Kosmetiikkaosastojen kassoilla oli pitkät jonot, sillä keskiluokkaiset kiinalaiset panostavat laatuun ja aitoihin tuotteisiin. Kansainvälisten muotiliikkeiden ovet kävivät tiuhaan tahtiin, hotellit olivat täyteen bookattuja ja ravintoloissa riitti asiakkaita. Mannerkiinasta virtaa rahaa kaupunkiin ja hongkongilaiset näyttävät hapanta naamaa! Sunnuntain paikallislehdessä oli artikkeli ja puhelinnumero, johon saa soittaa, jos ja kun mannerkiinalaiset eivät käyttäydy siivosti tässä brittiläisen sivistyneessä ja siistissä kaupungissa. "How to make them behave like civilised, safe, green and harmonius people."

Viikonloppu meni mukavasti. Klapit huutavat hoosiannaa ja housut kiristävät vyötäröltä. Eilen matka hotellin aulasta kotiin Shanghaihin kesti "vain" seitsemän tuntia. Shanghaissa odotti vesisade ja lämpötila laski +11 asteeseen. Iltapäivällä lähden taas Pudongin lentokentälle vastaanottamaan vierasta Suomesta.:)