DNA Café

Taas löytyi uusi ja erikoinen kahvila ja tällä kertaa Puxin puolelta. Kahvilan nimestä tulee mieleen  kotoinen DNA -kauppa Suomessa. DNA Café sijaitsee The Cool Docks -alueella. Et voi kävellä ohi, sillä kahvilan edessä on laaja terassialue, jossa on erikoisen muotoisia polyrottinkikalusteita sekä terassia ympäröi valtava määrä erilaisia kukkaruukkuja. Kahvilan portailla asiakkaat otti vastaan valkoinen muovikuusi ja pystyyn kuivunut joulukuusi. Olisiko jo aika heittää pois? Ainakin se ruskea risu; jossa oli punaiset muovipallot koristeina; joutaisi roskiin. Kiinassa joulukoristeita ei riisuta kiireesti pois heti joulunpyhien jälkeen:)

No.5 The Cool Docks ja tästä oikealle.

Kuusenkoristeita tai discopalloja roikkui päivänvarjoissakin.

  Kiivettiin ylös kahvilaan. Portaiden viereistä seinää koristivat erilaiset rennot heinäasetelmat ja niiden vieressä oli sinisenä kimalteleva lasimurskevana; kuin virtaava puro.

 Kahvila oli avoin ja valoisa tila. Lasiseinästä ja suurista muovipalmuista tuli tunne, kuin olisin kasvihuoneessa! Lasiseinän vieressä oli moderneja pöytäryhmiä ja näkymä The Cool Docks -alueelle. Kaikki pöydät olivat varattuja. Kahvilan asiakkaat olivat nuoria ja trendikkäitä kaupunkilaisia, jotka istuivat keskenään ja näpyttelivät puhelimiaan tai kannettavia tietokoneitaan. Kahvilan takana oli suurempi tila, mutta se oli liian niukka sisustukseltaan; kuin keskeneräinen. Ulkona oli houkuttelevan näköinen terassi, jossa asiakkaat kävivät tupakalla, mutta se odotti vielä aurinkoisempia päiviä.


 

Kahvilassa oli muutamia erikoisia polkupyöräasetelmia ja siellä täällä pöytien ja tasojen päällä oli erilaisia kukka-asetelmia ja kirjapinoja. Esillä oli aivan liikaa kaikenlaista pikkutavaraa. Epäselväksi jäi, että olivatko kukka-asetelmat myynnissä. Mies olisi halunnut syödä jotain suolaista huikopalaa kylmän huurteisen kera. Meio! Ei ollut! Minulla suu napsasi lasillisesta kylmää valkoviiniä. Meio! Eipä ollut sitäkään. Capuccinon hinta oli liikaa; 40 RMB n. 5.7 euroa! Kahvila jossa oli kaikkea, mutta ei mitään! Uteliaisuuttani menin käymään, sillä näin kahvilasta artikkelin That's Shanghai -lehdessä. Kävellessämme janoisina ja nälkäisiä alas katutasolle; kahvilan omistaja huikkasi ovenraosta: tervetuloa uudelleen! Enpä usko.

Bambufillari ja muoviratsu eteisessä.