Blogini tarina

Sain Petralta haasteen kirjoittaa blogini tarinan. Tartun mielelläni blogihaasteisiin, joten tässä vastaus haasteeseen.

Olimme muuttamassa Malesiaan, Kuala Lumpuriin. Kollegani Carita ehdotti minulle blogin kirjoittamista. Hän lupautui luomaan minulle blogin ja yhdessä Caritan ja Päivin kanssa mietimme blogilleni nimeä ja nimeksi annoimme: Kohteessa ollaan! Blogimaailmassa käytin nimeä Let's go! Kaikki tämä hössötys tuli Putous -ohjelman myötä, jossa Jussi Vatasen näyttelemä vekkuli Mallorcamies hoki: Hola! Hola! Let's go meininki. Kohteessa ollaan!  Jumppasimme blogin kiireellä ja jouluruuhkassa työpaikalla. Carita latasi blogiin ensimmäisen valokuvan, joka oli meidän Jaska -kissasta ja kehoitti kirjoittamaan siihen tekstin. Parahdin niin, että koko avokonttori raikasi: "Mitä sinne pitää kirjoittaa?" Ja niin kirjoitin hätäisesti ensimmäisen niukkasanaisen tekstin
28. joulukuuta 2011.

 

 "KL on isooooo city, mutta löytyihän se asunto - Mon't Kiaran alueelta. Kerrostalon 19.s kerros ja upeat näköalat KL:n keskustaan. Tämä kuvassa oleva karvakerä ihastelee talven Tampereen Tampellan maisemia."

 

 

 Malesiassa tropiikin houkutukset ja uusi elämä vei mukanaan. Unohdin blogin (tai en uskaltanut kirjoittaa). Seuraavan tekstin kirjoitin vasta 10. helmikuuta 2012. Silloinkin Carita lähetti viestin kysellen, koska tulee lisää tekstejä ja valokuvia. Siitä se vähitellen lähti; hitaasti mutta varmasti. Jälkeenpäin harmittaa, kun en kirjoittanut enempää tunteistani ja siitä millaista oli aloittaa uusi elämä vieraassa maassa, ryöstöyrityksistä, uusista ystävistä, malesiankiinalaisten seurapiirisirkkojen karaokeharrastuksista, maan tavoista, siitä miten lentomuurahaisparvi valtaa asunnon poissa ollessani sekä jotkut muutkin... Kirjoitin vain pintaraapaisuja Kuala Lumpurin nähtävyyksistä, shoppailuista ja matkoista Malesiassa ja muualla.

 

"Lähdimme autoilemaan Penangin saarelle , George Townin kaupunkiin. Matkaa täältä KL:stä on noin 350 kilometriä, moottoritie vei perille asti ja eipä ollut ruuhkia. Pate oli torstain työmatkalla ja perjantaina täällä Malesiassa oli taas vapaapäivä. Silloin meillä oli aikaa kierrellä saarta."

 

 Luin muiden kirjoittamia blogeja ja ihastelin isoja valokuvia, rohkeutta kirjoittaa sekä itsensä likoon laittamista. Aloin tulla nälkäisemmäksi ja halusin enemmän, joten muutin blogin ulkonäköä; suurensin kuvat, liitin viikon kuvan,  kirjoitin enemmän ja vaihdoin blogin nimen: "Kurikasta Kuala Lumpuriin"  Olen kotoisin Kurikasta ja halusin tuoda pohojalaisuuteni ja juureni esille.

 

 "Pääkadun reunalle oli aamuvirkku lehtimyyjä ehtinyt laittaa päivän lehdet esille, jos halusit ostaa luettavaa aamiaspöytään.Varhain lauantaiaamuna kahvila oli hiljalleen täyttymässä ja tarjoilijat virittelivät pöytäryhmiä rivakasti kuntoon. Sisätiloissa kahvikoneet ja mehupuristimet surisivat ja monikielinen puheensorina täyttivät pienen kahvilan."

Muutimme Shanghaihin maaliskuussa 2014 ja silloin karkasi mopo käsistä! Shanghain elo oli niin erilaista ja ihmeellistä. Kamera kuvasi kokoajan, kaikkialla ja kaikkea, sekä kirjoitin tekstejä miltei joka päivä. Eräänä sunnuntai-iltana kuvasin kadulla ruokakojua ja myyjä huusi kuin pistetty sika, sekä heilutti nyrkkiä. Mies alkoi matkia myyjän kiljuntaa ja minä näytin myyjälle kieltä. Fiksua, mutta saimme hyvät naurut! Tästäkin olisi voinut silloin kirjoittaa. Jälleen kerran blogin nimi vaihtui tylsäksi: "Kuala Lumpurista Shanghaihin".  Mukaan tulivat kiinalaiset sananlaskut jotka ovat herättäneet hilpeyttä lukijoissa.

 

"Edessä KL:n ihanan asunnon tyhjääminen, uuden asunnon etsintä Shanghaista, paksumpien vaatteiden ostamista, viisumit, jäähyväiset ystäville ja tuttaville, kukille uudet kodit :)  ym ym. Mutta sitä ennen vielä juttuja ja kuvia Malesian lämmöstä. Blogille pitäisi keksiä uusi nimi. Kurikasta Kiinaan? Ehdotuksia?"

 

Olen etäinen kirjoittamaan liian henkilökohtaisista asioista tai sairasteluista. Olen saanut palautetta siitä, että kirjoitan liian niukkasanaisesti. Kiinassa kirjoittelen matkaopasmaisesti nähtävyyksistä ja Bilteman katalogin tavoin roinasta ja krääsästä. Viime keväänä, kun kiinalainen erikoislääkäri ei ottanut todesta vatsavaivojani ja tämän seurauksena kesä meni Suomessa sairastellen, lääkärissä ravaten ja lääkkeitä syöden. Silloin kiinalaisesta lääkäriasemasta ja lääkäristä olisi saanut herkullisen kirjoituksen. Blogini pääasiallinen tarkoitus on kirjoittaa muistoja elämästämme maailmalla, mutta siinä sivussa olen alannut kerjätä ja kalastella lukijoiden kommentteja. Alkusyksystä vaihdoin taas blogin nimen fiinimmäksi: "Elämää Idän Pariisissa". Sellaiseksi se saa nyt jäädä, jollei matka jatku jonnekin muualle....?

"Kommentit ovat iso kannustin kirjoittamiseen ja toivonkin, että kommentoitte joskus edes muutamalla sanalla."
 

Kuten olen aikaisemmin todennut, olen surkean niukkasanainen kirjoittaja, mutta korvaan sanani valokuvilla. Jos en muuta osaa ja ymmärrä täällä, niin valokuvaan ja kirjoittelen kielioppivirheistä välittämättä. Jos en löydä ja saa ystäviä täältä, niin blogin kautta olen löytänyt ystävän ja tapasimmekin muutaman kerran viime kesänä Suomessa.

 

Heitän blogihaasteen Heidille ja Sannalle.