Toinen suojateistani on sairaana. Olen koko viime syksyn ruokkinut kahta kissaa ja toisinaan takapihan ruokamarkkinoilla ovat vierailleet muutkin kulkurit. Kissoista, varsinkin Lilystä, on ollut valtavasti iloa ja seuraakin näihin melko yksinäisiin päiviin. Eräänä syysaamuna tämä valkoinen kissa istui väsyneen ja surullisen näköisenä keittiön rappusillamme ja tuijotti tuntikausia keittiön lasioven takana. Sama kuvio toistui päivästä toiseen. Omituinen otus.
Joulun jälkeen huomasin, että murot eivät enää maistu. Missä vika? Kissa on erittäin arka ja taas tuijotimme toisiamme keittiön lasioven läpi, kunnes huomasin, että sillä on kasvain alaleuassa ja sen takia ei pysty syömään kiinteä ruokaa. Ostin kissalle maitoa ja sitä vielä jotenkuten pystyy kielellään lipomaan. Katse on entistä väsyneemmän tai suorastaan kärsineen näköinen. Jos saisin kissan kiinni, niin veisin lähimmälle eläinlääkärille viimeiselle matkalle. Kauhea katsoa kun eläin kärsii.
Joulun jälkeen huomasin, että murot eivät enää maistu. Missä vika? Kissa on erittäin arka ja taas tuijotimme toisiamme keittiön lasioven läpi, kunnes huomasin, että sillä on kasvain alaleuassa ja sen takia ei pysty syömään kiinteä ruokaa. Ostin kissalle maitoa ja sitä vielä jotenkuten pystyy kielellään lipomaan. Katse on entistä väsyneemmän tai suorastaan kärsineen näköinen. Jos saisin kissan kiinni, niin veisin lähimmälle eläinlääkärille viimeiselle matkalle. Kauhea katsoa kun eläin kärsii.
"Lääke auttaa sellaista jonka kohtalona on jäädä henkiin."
-kiinalainen sananlasku-
Voi teitä :(
VastaaPoistaSnyft ��
VastaaPoista-misu-
kissa voi jo paremmin. patti on lähtenyt alaleuasta ja ruoka maistuu.. siellä se tuijottaa nytkin keittiön ovesta sisälle taloon :)
Poista